Tämä on se sana

Jouluun on vain muutama päivä. Jos jouluun valmistautuminen ei ole vielä alkanut, voi tulla kiire... Huomaan, että tänä jouluna omalta osaltani jouluun valmistatuminen poikkeaa useasta aiemmasta vuodesta. Olen toki käynyt laulamassa joululauluja, soittelen niitä kotona silloin tällöin. Mutta eräs seikka puuttuu. Joulusaarna ei ole työn alla. En huomaa miettiväni, että mikä pitäisi olla tämän joulun näkökulma. Voisinko tuoda jonkun uuden uuden ajatuksen joulusaarnaan? 

Olen lomalla, laskeutumassa eläkkeelle. Viran taakkoja olen saanut jo vähitellen laskea pois harteiltani - silti seurakunnan asiat aina välillä pyörivät mielessäni. Monet lämpimät kontaktit ovat jääneet Loviisaan ja Lapinjärvelle. 

Tuleva joulu on siis toisenlainen - joulun rytmi ei enää rakennu töiden mukaan vaan ihan oman ja perheen joulurytmin mukaan. Se on jotain uutta.

Eilen kuitenkin palasin myös johonkkin vanhaan. Kävimme Helsingissä Agricolan kirkossa katsomassa Tehtaan Puiston yhteiskoulun senioreiden esittämää Joulumysteeriota. Kyseisen joulunäytelmän on kirjoittanut joskus 40-50 lukujen vaihteessa isoisäni äidin puolelta. Joulumysteerio kuului jokaiseen lapsuuteni jouluun, kouluaikana olen esiintynyt monissa eri rooleissa. Yhä koulun seniorit esittävät kyseistä mysteeriota yhdessä paikallisten nuorten kanssa, vaikka koulun lakkauttamisesta on kulunut jo monia vuosia. Näytelmä elää.

Se on luonnollisesti joulukuvaelma. Mutta se on paljon enemmän kuin vain kuvaus tapahtumista seimen äärellä. Se on kuvaelma, joka vie pohtimaan omaa suhdetta Joulun lapseen. Se on kuvaelma, joka oikeastaan avaa tien uskon ytimeen, joulun sanoman ytimeen.

Kuvaelman loppupuolella sanoma tiivistyy tuttuihin sanoihin: Ja tämä on se sana: "Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo hukkusi, vaan saisi iankaikisen elämän."

Nyt on hyvä valmistautua edessä olevaan jouluun.

Tahdon toivottaa Agricolan suomalaisen seurakunnan seurakuntalaisille siunattua ja levollista joulun aikaa.

 

Terveisin

Seppo Apajalahti

Kirkkoherra
Agricolan suomalainen seurakunta